Muutama kuukausi sitten hänen hautajaisissaan useampikin hautajaisvieras otti esiin kummitätini nauttiman arvostuksen asiakkaiden ja työtovereiden keskuudessa: häneltä kysyttiin neuvoja ja hänen palveltavakseen jopa jonotettiin💓.
Muistan myös barbileikit ja keskustelut tyttöjen kesken siitä, minkälaiset tissit kukin haluaa. Yksi kaverini toivoi pystyjä pikkutissejä, yksi Peyton Placen Bettyn tissejä. En muista mitä itse toivoin, mutta omiini olen ollut alusta asti tyytyväinen. Eka kertaa tajusin rintojen vaikutuksen miehiin, kun 13-14-vuotiaana huomasin nuoren miehen tuijotuksen kaula-aukkooni. En ollut ollenkaan huomannut, että omatekoinen paitani paljasti koko rintavarustukseni, kun sopivasti kumarrun. Muistan että olin kovin yllättynyt ja ihmeissäni. Nopeana oppijana se taisikin olla ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun vaikutus tapahtui ihan viattomasti ja tiedostamattani:)
Rinnat ovat olleet mielihyvän ja ilon aihe. Vuodet ovat venyttäneet ja pehmittäneet napakoita "päärynöitäni". Niillä on imetetty kolmea vauvaa, kutakin lähes vuoden ajan. Niihin on tullut raskausarpia maidon hurjan nousun takia synnytysten jälkeen. Muistan kätilön kehoittaneen lämmittämään muhkeuksiani hiustenkuivaajalla maidon herumiseksi. Kuva juuri synnyttäneestä vaippahousuisesta, pinkissä venyneessä aukinapitetussa paidassa selällään retkottavasta ja melonejaan föönaavasta nuoresta äidistä nauraattaa vieläkin.
Nyt sanon vasemmalleni heipat. Kiitos, kun olit iloni, osa naiseuttani. Vain lihapala, sanovat monet. Minulle rinnat ovat iso osa naiseutta ja naisellisuutta. Jos/kun paranen kokonaan, haluan uuden. Se rakennetaan kuulema selän ja reiden lihaksista tai vatsan rasvasta; silikoni-implanttia voidaan käyttää myös. Nänni tatuoidaan lopuksi. Enpä koskaan aikonut ottaa silikoneja tai tatuoineja! Never say never.
Huomenna leikataan vasen rinta kokonaan pois ja ainakin vartija-imusolmuke kainalosta. Jos vartijassa on syöpäsoluja, muitakin poistetaan. Jos vartijoissa on syölpäsoluja, on mahdollista että syöpäsoluja on levinnyt myös muualle elimistööni ja tulee tarkemmat tutkimukset viikon-parin kuluttua, esim luustokartta, vatsa UÄ, keuhkokuva, verikokeita jne. Tutkimuksia tulee/saattaa tulla leikkauksen jälkeen sitä mukaa kun leikkauksessa poistetun rinnan syöpäkasvain ja epäilyttävän alue ja niiden solut tutkitaan.
Lopulliset tulokset tulevat siis vasta n. neljän viikon aikana ja niitten perusteella Radiuksen lääkäritiimi Tays.ssa päättää jatkohoidoista.
Huomen aamu alkaa radiuksesta, jossa tulen "säteileväksi" so. siellä laitetaan radioaktiivinen aine. Sitten menen taksilla Hatanpäälle leikkausosastolle. Leikkauksen aluksi katsotaan, mihin kainalon imusolmukkeista radioaktiivinen aine hakeutuu. Se on vartijaimusolmuke, joka otetaan pois ja tutkitaan ensin.
Leikkaus kestää pari tuntia ja sama aikaa menee heräämössä.
Jatkossa
Olen ottanut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä leikkaushaavan tarkistus- ja keskusteluajan viikon kuluttua leikkauksesta. Silloin voidaan ottaa myös "dreeni" pois, jos/kun se on leikkauksessa laitettu. Haluan, että perhe ja lähipiiri jatkaa työtään, harrastuksiaan ja elämäänsä kuten ennenkin. Niinpä järjestän apua itselleni ainakin ensi viikon alkuun, kun mies ja pojat ovat työmatkalla.
Kaikki ystävät, tuttavat ovat aina meille tervetulleita. Tiedoksi, että täällä on arvaamaton Leena: välillä itkuinen, kiukkuinen, turta tai iloinen. Tai hyytelömäinen ja tutiseva. Mitään ei tarvi osata sanoa, tehdä tai toimia, vain rohkeutta kohdata mut sellaisena kuin olen. Tulla sellaisena kuin on. Tervetuloa! Kaikki viestit, puhelut ym. on myös kivoja. Itse olen nyt huono soittamaan tai viestittelemään muuta kuin tämän blogin kautta. Mun energia, toisin kuin tavallista, on nyt mennyt asioitten hoitamiseen, tilanteen selvittämiseen ja käsittelyyn ( sitä on tämä blogikirjoittaminen esimerkiksi ). Ja koossa pysymiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti