Huvipuisto

Alkuviikolla toipuminen takkuili, olin väsynyt ja kipeä. Keskiviikkoiltana 22.3. suihkuun mennessä käsi ei noussut, sattui ja iho oli kosketusarka. Puseron alta paljastui kirkkaan punainen rintakehä. Punoitus ulottui kaulasta palleaan ja haavan puoleisesta kainalosta terveen rinnan puoleen väliin. Lähdin saman tien Acutaan. Kello oli 21. Siellä todettiin tulehdusarvon, crp.n olevan 157. Kuumetta ei ollut. Kerroin lääkärin ohjeella ottamani maksimimäärät kipulääkkeitä, jotka tehokkaasti alentavat kuumeen. Veriviljelyä ei otettu ( mitä myöhemmin osastolla harmiteltiin ) Laitettiin kanyyli ja tiputettiin ensimmäinen annos antibioottia. Sitten taksilla sairaalan infektio-osastolle. Vastassa oli sydämellinen yöhoitajapari. Sain maitoa ja syömistä. Sain myös peseytyä. Ja kipulääkettä. Aamulla lääkäri sanoi kyseessä olevan erysipelas, tuttavallisesti "ruusu": kirkuvanpunainen kivulias ja kuumetta nostava infektio. Kuume oli enimmillään 39,7 ja tulehdusarvo 220. Lääkitys rukattiin kunnolla. Nyt olen melkoisesti "aineissa". Tulehdusarvot ovat laskussa. Kuume on välillä poissa eikä kohoa enää niin korkealle. Väsymys on hillitön. Käsijumppaa on pakko tehdä että käden liikeradat säilyvät.

Avaan välillä ikkunan ja hengitän syvään kevätilmaa. Yritän sietää huonekaverini ääneen puhumista, valitusta, kiukuttelua. Kirurgi kävi katsomassa rintaani ilmaantunutta nestepahkuraa. Se piti punktoida ja rutistella tyhjäksi. Itkin ja kirosin. Kun toimenpide oli ohi ja vuoteitten välissä oleva verho vedettiin sivuun, huonetoveri istui tujottaen kivettyneenä seinään. Hän on vanha ja hauras ja hänellä on kurja tulehdus. Kaikilla tämän osaston potilailla on kurja tulehdus. Yritän olla
 kohtelias ja ystävällinen. Meistä ei valitettavasti ole hyötyä tai mitään apua toisillemme. Ainoa keskustelumme koski osaston suomal/amer mieshoitajaa, jota huonetoveri vihaa ja pelkää. Minusta John on ammattitaitoinen ja empaattinen. Huonetoverini mielestä hoitaja kohtelee häntä huonommin kuin minua. (??!?)

Osastolla on kiire. Hoitajat ja lääkärit ovat hyviä ja empaattisia. Tulehdusta hoidetaan hyvin. Kukaan ei kuitenkaan ole ottanut esiin sitä seikkaa, että mun kohdallani hoidetaan syöpäpotilasta, jolla on rankka tulehdus, mikä pitää hoitaa, jotta syöpä hoidot voidaan aloittaa aikataulun mukaan. Täällä resurssit hädin tuskin riittävät tulehdusten hoitoon. Kokonaistilannetta ei ehdi ajatella kuin potilas yksinään. Huomenna kysyn psyk hoitajan tai psykologin tapaamismahdollisuutta lääkärikierrolla.
Mulla on tunne siitä, että elämä jakoi just tosi paskat kortit.


Tippaa laitettaessa yksi hoitaja sanoi siirtävänsä hiukan tota huvipuistoranneketta😃
- se on se sairaalan tunnisteranneke, jossa on henkilötiedot.
Sunnuntaiterveiset huvipuistosta!
Leena
ps. Juha tuo mulle tänään mun luonnoskirjan!
ps.2. Hän tuo myös mun näyttelyn kukkia ja kortit. Kiitos kaikille mukana olleille!