Selkää korjattiin tammikuussa. Leikkauksessa vapautettiin hermojuurta. Leikkauksessa jäi verihyytymä ensin hermoa painamaan ja se viivästytti toipumista. Sitten alkoi toisessa kohtaa, eli lonkissa ja säären sisäsyrjässä jäytävä hermosärky. Se on ilmeisesti toisen kohdan juuriaukon ahtautumasta johtuvaa. Tämä tullaan pian tarkistamaan MRI ja RTG -kuvauksin.
Alaselästä johtuva jalkojen hermosärky ja selän kipu siis jatkuu edelleen. Lääkitystä on säädetty. Osteoporoosin ja selän ongelmien syntymiseen on mitä ilmeisimmin edesauttanut hormoninestolääkitys. Sitä taas on syötävä ettei syöpä uusisi/leviäisi.
Eniten harmittaa se, kun ei voi liikkua kunnolla. Kaipaan pitkiä kävelyjä ja jumppaa. Nyt teen lyhyitä kävelyitä ja hitaita, pilatestyyppisiä harjoitteita fysioterapeutin ohjein.
Välillä tuntuu kuin murenisin.
Onneksi on taide. Taidetyötä voin tehdä pienissä erissä. Suuri osa siitä on ajattelua. Se on ihanaa.
Traumaa, haavoittuvuutta ja erilaisia poikkeustiloja käseittelevä näyttelyni Surun ja ilon päiviä on 15.5.-3.6.2021 Galleria Rongassa, Rongankatu 1, Tampere. Avoinna ti-pe 12-18, la-su 12-16.
