Aurinko paistaa risukasaan

Olipas onnistunut loma Lapissa! Pystyin (kipulääkkeitten voimalla) hiihtämään vähän ja se oli kivaa. Sää oli aurinkoinen ja tuuleton, majapaikka mainio ja koko porukka nautti olostaan. Ens vuonna taas:D

Nyt olen takas lääkärirumbassa. Fysiatrini on kyllä tosi hyvä tyyppi, osaava ja ymmärtävä. Edessä on hermoratatutkimus; hermovaurio on todennäköinen. Syksyllä katsotaan onko sittenkin selkäleikkaus edessä.. Sitä ennen kuntoutetaan, josko oikea liikunta ja lihasten voimistaminen parantaisi tilannetta. Onneksi on kuntoutusviikko edessä toukokuussa. Siellä saan toivottavasti ohjausta kuntosalille ja vesiliikuntaan.

Hermosärkylääkitystä on jouduttu nostamaan ja lisäämään toinen lääke rinnalle. Tulehduskipulääkettä tarvittaessa kuureina ja parasetamolia säännöllisesti. Silti särkee koko ajan. Psykofyysisellä fysioterapialla opetellaan rentoutusta ja kivunhallintaa syvien lihasten vahvistamisen lisäksi.

Sydäntäkin tutkittiin kardiologin toimesta; onneksi sivuääni osoittautui hyvänlaatuiseksi. Verenpaine on edelleen korkea ja lääkevaihdon takia täytyy käydä labrassa (munuaisarvotsek)

No, eihän tässä enää syövästä puhutakaan. Väärin. Ilman syöpää ei näitä juttuja olisi. Antihormonilääkityksen luustovaikutuksia ei kukaan ole kieltänyt. Stressi ja koko hässäkkä on koko ajan vaikuttanut verenpaineeseen.

Onneksi terapia on auttanut trauman käsittelyssä ja pään koossa pitämiseksi ja elämä näyttää valoisammalta kaikesta huolimatta. Rinnankorjausleikkauksesta olen nyt viimein toipumassa ja tulos on kaunis ja symmetrinen, haavat ovat parantuneet hienosti. Syksyllä tuunataan vielä, mutta se on pikku juttu.

Edessä on rintasyöpäpotilaille suunnattu kuntoutusviikko meren äärellä. Mökkikausi aloitetaan viikon kuluttua. Ja tulevana viikonloppuna on Taidesuunnistus. Tervetuloa tutustumaan työhuoneeseeni ja tuotantooni, jossa peilaan väistämättä myös koettua elämää. Paljon näyttelyitä ja actionia on taidesaralla muutoinkin. ks mun kotisivut

Työhuoneeni on Taidesuunnistuksen kohde 114 ja sijaitsee Vanhassa Polkupyörätehtaassa Vehnämyllynkatu 6, Tre. 3.krs. Siellä on myös kuvataiteilija Outi Kotala, kohde 40.

What a great holiday we had in Lapland: the sun was shining, the lodging was perfect and everybody enjoyed  winter fun. My back is in a terrible condition, but I could ski cross country a little:D 

I  am fortunate to have a wonderful doctor and physiotherapist. 

I look forward to summer and all my art happenings to come💓

Valar Morghulis

Viimeiset kaksi vuotta ja varsinkin viimeiset pari kuukautta on kulunut pienessä ympyrässä pääasiassa kodin, perheen ja taidetyön/työhuoneen piirissä. Viimeiset kaksi kuukautta olen parannellut leikkauksenjälkeisiä haavoja ja kudosvaurioita. Kuntoutuminen on ollut tosi hidasta. Käden liikeradat eivät vieläkään ole normaaalit ja lihaskalvot ( faskiat) ovat kireät. Niitä irrotellaan fysioterapiassa.

Selkä kesti hienosti leikkauksen jälkeisen vuodelevon, mutta on nyt ärtynyt ja nikamasiirtymän aiheuttama hermosärky on varsinkin öisin kurja vaiva. Sitä hoidetaan psykofyysisellä fysioterapialla sekä hermosärkylääkkeen annossäädöllä. Väsymys on väistymässä, hemoglobiinia nostatan rautavalmisteella ja monipuolisella ruualla. Syön myös kuurin vahvaa B-vitamiinia hermosäryn ja väsymyksen ja huonon ruokahalun takia.

Leikkaustulokseen olen tyytyväinen: vanhan rinnanpoistoarven alueen hermosärky on poissa ja olkapään asento on palaamasssa normaaliksi. Rasvansiirtoa ja muuta viimeistelyä tehdään rakennettuun rintaan vielä syksyllä. Haavat ovat parantuneet nätisti, arvet vaalenevat ja olo on kokonainen.

Kuntoutus on tarkoittanut lepoa, monipuolista ruokaa, kuntoutusjumppaa ja kävelylenkkejä. Lähitulevaisuudessa liikuntatottumuksia on muutettava. Kävelyn sijaan tulee pyöräilyä, allasjumppaa ja joogaa sekä kuntosalia jos saan siihen asiantuntevaa opastusta toukokuun rintasyöpäpotilaitten kuntoutusjaksolla, johon pääsin:)

Aluksi väsytti ja sattui niin paljon että lepäily oli itsestään selvää. Nyt se on vaikeaa ja lepo on ollut se vaikein rasti. Olen kärsimätön ja mieli tekisi jo vaikka mitä, varsinkin enemmän taidetyötä.
En juurikaan jaksa keskittyä lukemiseen, sen sijaan olen kuunnellut ihanan ja voimauttavan kirjan "Naiset joita ajattelen öisin". Se kertoo historian unohtamista seikkailija- ja tutkimusmatkailijanaisista sekä kuvataiteilijoista. Aivan hurmaava kirja ja ihana kansikuva:)

Mutta kaikkein ihaninta on ollut HBO:n laatusarjat. Ensin katsoin True Detectiven kolmannen tuotantokauden. Sitten katseltiin puolison kanssa kaikki SEITSEMÄN Game of Thrones -tuotantokautta, jonka jälkeen Taboo:n eka tuotantokausi tuli katsottua muutamassa illassa 😮😛😱😵😀😈MITÄ IHMETTÄ :sarjat ovat täynnä väkivaltaa ja kurjuutta.. joo niin on ja liikaa seksiä, ehkä. Mutta ne ovat koukuttavia, ennalta arvaamattomia, yllättäviä juonenkäänteitä, hienosti näyteltyjä, täynnä valtataistelua ja kerroksellisia henkilöhahmoja, upeaa kuvausta, puvustusta ja maisemia. Noh, kuravelli Lontoo ei ehkä oo kovin kaunis Taboossa. Game of Thrones sen sijaan on kuvattu Kroatiassa ja Islannissa ja on kyllä kerrassaan hienoja kuvakulmia.

 Kahdeksas kausi alkaa sunnuntaina, sitä odotellessa; Valar Morghulis ( All men must die ).

ps. Ja pian tää tyttö pakkaa dosettinsa ja arvenhoitosettinsä ja suuntaa Lappiin viikon lomalle. En tiedä pystynkö hiihtämään tai tekemään muutakaan, mutta jos aurinko paistaa, otan kyllä muutaman Instaglitteraurinkolasilumitunturimaisemakuvan. Muistutan myös, kuten myös Ellipsi ( Elli Haloo ) sanoo, että elämä ei oo someglitterii.


The recovery process has taken a long, long time. I am not good in resting. That´s why I am grateful for HBO series such as GOT, True Detective and Taboo. I have mostly spent time at home but SOON I´ll be off to Lapland with my family, can´t wait. Valar Morghulis until I´ll be back😎🙋😍