Leena

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Valoon ja iloon



En jaksa joka päivä olla positiivinen. Eilen oli taas se päivä. Olen kipeä, väsynyt ja kyllästynyt. Haluan itkeä ja käpertyä sänkyyn. Ja niin toipilaan tulee tehdäkin. Kaikki on niin hyvin kuin voi olla. Haavat paranevat kauniisti; tosin yhdessä kohdassa selässä on tummempi seurattava kohta, johon haavahoitaja laittoi varmuudeksi vaahtosidoksen. Sain dreenin ja mahan tukivyön pois. Eteenpäin mennään. Mutta mummo on lumessa. Kärsivällisyys, missä olet?


Otin dreenistä kuvan hyvästiksi. Pari viikkoa se keräsi selän haavaonkalosta veristä seroomanestettä, joka letkua pitkin valui tuohon "haitariin" keskellä. Iltaisin puristin haitarin kasaan ja neste valui hanapussiin, josta saattoi katsoa kertyneen määrän ennen hanan aukaisua ja pussin tyhjennystä. Viimeiseen päivään asti kertymä oli yli 100ml. Dreeni otetaan pois, kun nesteen määrä on kahtena vuorokautena alle 30ml. Yli kahta viikkoa sitä ei kuitenkaaan voida tulehdusvaaran takia pitää. Nyt toivon, että nestettä ei enää kerry, sillä siinä tapauksessa pitää käydä sairaalassa punktiossa.

Niin, kivoja juttuja on keväällä tiedossa ja loppuvuonna kiinnostavia taidetapahtumia. Sain teoksiani kansainväliseen näyttelyyn, joka avautuu ensi syksynä Amsterdamin lähellä. Näyttely käsittelee naisen kuva nyt. Taidampa tehdä sinne matkan:) 

Nyt olen aloitanut hoitavan ja hemmottelevan valokuvaprojektin yhdessä ihanan Katja -kosmetologin kanssa. Tuossa kokeiluistunnon tulos. Varsinainen kuvaus ehdään runsaan viikon kuluttua ja silloin Katja tekee oheisen meikin ja kampauksen ja kuvaamaan tulee tuttu taidekuvaaja:)

Kuntoutus tarkoittaa edelleen monipuolista ja proteiinipitoista ruokaa, kuntoutusjumppaa ja kävelyretkiä, lepoa ja unta. Yritän katsoa eteenpäin, nähdä toipumisen ja eteenpäin menon. Tunnen iloa valosta ja kevään lähestymisestä. Olen kiitollinen ihanasta lähipiiristä ja viihtymisestä kotona. 
Ja kotona tulen pääasiassa olemaan lähiviikkoina vielä - tervetuloa kahville!
ps. Lupaan että puhun muustakin kuin kaikesta sairastamisesta ja muusta kurasta.


....

My patience is gone. I am sad, sore and tired of being ill. Anyway, I should be happy; everything is just fine and as it should be at these circumstances, I got rid of the awful drain and the wounds are healing fine.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti