Kudoksiin palaa tunto, mikä tarkoittaa sitä että kivut eivät suinkaan ole vähenemässä. Nään tänään yhden leikanneista kirurgeista. Toivon että saan kipulääkityksen kuntoon. Ibuprofeeni isolla annoksella kolme viikkoa on mahalle karu juttu. Parasetamoli menee perussettinä isolla annoksella edelleen. Selän haavassa on 5cm matkalla erittävä kohta, johon on laitettu vaahtosidos. Koko rakennetun rinnan puoleinen kylki ja selkä haava-alueelta; eli kainalosta lapaluun yli toiseen lapaluuhun asti, on kipeä. Pienennettyyn rintaan on tullut yksi kova kohta. Kaikki nää tsekataan tänään.
Eilen olin vaihteeksi Taysin fysiatrian pkl:lla. Olipa kiva ja hyvä fysiatri! Siinä oli myös kaksi nuorta kandia , jotka silmät ymmyrkäisinä ihmettelivät mun kertomusta. Ja itkuhan siinä mulle tuli. Noh, koska leikkauksesta on niin lyhyt aika, sain uuden ajan kuukauden kuluttua, niin voidaan tehdä koko selän fysiatrinen tutkimus. Selästä otetaan myös taivutusrtg ja tehdään hermoratatutkimus. Saan ajan myös fysioterapeutille. Siellä tehdään liikeharjoitusten lisäksi rentoutus- ja hengitysharjoituksia. Nyt kun on leikkausalue keuhkojen lähellä, hengitys menee välillä tosi pinnalliseksi. Fysiatrit ottavat ihmisen kokonaisuutena, mikä on ilahduttavaa. Olipa hyvä käynti ja tosi pätevä lääkäri:)
Fysiatrit eroavat ortopedeistä (asiakkaan näkökulmasta ) siinä että ortopedi hoitaa leikkauksella korjattavia ongelmia ja fysiatri taas sellaisia, joita korjataan mm. liikkeellä. Fysiatri patisti mua allasjumppaan heti kun haavat ovat parantuneet- ja sinne menenkin mielelläni, nyt kun voin laittaa normiuimapuvun ja kaikki:D Suurin ongelma selässäni on nyt nikamasiirtymä, joka aihuttaa hermosärkyä jalkaan. Hermosärkyyn ei auta toi kipulääkemix ollenkaan, vaan hermosärkyestolääkitystä (pregabalin) nostettiin. Osteoporoottinen murtuma paranee myös tosi hitaasti ja tekee selän jäykäksi. kaularangan välilevypullistuma on parantunut, mutta sormet puutuvat yhä. Ihmeen hyvin olen leikkauksen jälkeen pärjäillyt selän kanssa, vaikka joudun koko ajan makaamaan selalläni enkä voi tehdä kaikkea selkäjumppaa tai selän lepoasentoja.
Eilen oli se päivä, jolloin kipu oli kovaa, verenpaine huitelee korkealla ja tunnen itseni monisairaaksi reppanaksi. Haluaisin niin mennä työhuoneelle, mutten jaksa edes piirtää juuri nyt. Kärsivällisyys olisi tarpeen. Itsesääli on tosi ällöttävää.
Naistenpäivänä klo 16.
No nih. Plastiikkakirurgi punktoi pari kahvikupillista ( kuulema kahvin väristä !?!) seroomanestettä selkähaavan alapuolelta. Helpotti. Eikä sattunut; siinä kohdin onneksi tunto on vielä pois leikkauksen jäljiltä. Ja hip hei, kaikki on niin hyvin kuin voi olla. Haavat paranevat hyvin, seurattava kohta on parempi ja kova kohta pienennetyssä rinnassa kuuluu tässä vaiheessa asiaan.
Toipuminen on vasta alussa, samoin rinnat vielä muotoutuvat.
N. puolen vuoden kuluttua yhdistellään taas toimenpiteitä ja tehdään nukutuksessa lisää rasvansiirtoa, jotta hermosäryt pysyvät pois sekä muotoillaan tarvittaessa rasvansiirrolla uutta rintaa. Samalla tehdään nänni uuteen rintaan. Viimeksi, noin 7-8 kuukauden kuluttua, nänni pigmentoidaaan.
Sain vahvempia ja mahaa vähemmän ärsyttäviä särkylääkkeitä. Ja sain luvan nukkua kyljellään!! Onpa ihanaa! Selällään nukkuminen ei oo mun juttu. Paluu matkalla kävin liiviliikkeen naistenpäivillä ja ostin vähän pitsiä💗
I have seen a physiatrist cause the broken back. I will have a new appointment with him after a month and also physiotherapy. I have been ill, tired and impatient. Today I met the surgeon, one of those who operated me three weeks ago. Everything is just fine and the wounds are healing well. I got some more pain killers and she puntured a lot interstitial fluid, seroma, below the wound in my back. It did not hurt and it relieved the pain. I am happy; and bought some lacy under wear:) Have a wonderful Women´s Day💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti